Ajankohtaista

Metsätalouden vastuullisuutta täydennetään talousmetsien luonnonhoidolla, vesien suojelulla sekä metsien monimuotoisuuden edistämisellä ja turvaamisella, niin talous- kuin luonnonmetsissä. UB metsärahastot pyrkivät olemaan vastuullisen metsänhoidon kärjessä. Näillä toimenpiteillä hallitaan tehokkaasti kestävyysriskejä, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin ohjaavat käytännön metsänhoitotoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta.

Talousmetsien luonnonhoidossa pyritään tasapainottamaan taloudelliset tarpeet ja ympäristön vaatimukset. Tämä tapahtuu muun muassa kehittämällä metsänhoitokäytäntöjä, jotka tukevat biodiversiteettiä ja edistävät ekosysteemien terveyttä. Talousmetsän luonnonhoidollisia toimenpiteitä voidaan suunnitella kaikenikäisiin metsiin taimikon perustamisesta uudistushakkuisiin. Näillä toimenpiteillä pyritään saavuttamaan metsään sellaisia rakenteita, jotka turvaavat erilaisten lajien kirjoa. Esimerkiksi vaihtelevat puulajisuhteet, vanhat ja suuret puut sekä pysty- ja maalahopuut ovat rakennepiirteitä, joilla voidaan edistää monimuotoisuutta. Keinoja ovat muun muassa lehtipuuosuuden lisääminen, metsien kasvattaminen erirakenteisena, pysyvien säästöpuuryhmien jättäminen, riistatiheikköjen ja tekopökkelöiden tekeminen sekä lahopuiden säästäminen. Osin luonnonhoidollisten toimenpiteiden toteutumisen takaavat jo metsäsertifikaatit, kuten PEFC™ ja FSC® (FSC C109750).

Erilaiset talousmetsien luonnonhoidon keinot ovat olleet jo pitkään käytössä United Bankersin metsärahastoissa, joiden omistukset nousevat tänä päivänä noin 113 000 hehtaariin Suomessa. UB:n metsärahastoissa suurin osa pinta-alasta on kaksoissertifioitua ja tavoitteena on täydellinen kattavuus. Lisäksi UB:n metsärahastot ovat linjanneet omia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Sertifikaatit ovat osoitus kestävästä metsätaloudesta

Sertifikaatit ovat avainasemassa talousmetsien kestävän hoidon osoittamisessa. Näiden sertifikaattien myöntäminen edellyttää, että metsien käsittely täyttää tiukat standardit taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden osalta. Ne toimivat välineenä, jonka avulla varmistetaan, että metsätalouden päätökset eivät ainoastaan turvaa taloudellisia etuja, vaan myös suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja ylläpitävät ekosysteemipalveluita. Varsinaisten talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteiden lisäksi esimerkiksi FSC-sertifiointi velvoittaa jättämään vähintään viisi prosenttia pinta-alasta kokonaan metsätalouden käytön ulkopuolelle.

UB:n metsärahastojen metsänhoidossa yhdistyvät FSC- ja PEFC-sertifikaattien vaatimukset, korostaen vahvaa ilmastonäkökulmaa ja metsien hiilinielun kehitystä pitkällä aikavälillä. Sertifioinnit toimivatkin metsärahastoissamme tärkeänä välineenä kestävän metsätalouden osoittamisessa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti. Sertifikaattien auditoinnit varmistavat vastuullisen toiminnan säännöllisesti. Tänä päivänä sertifikaattien osoittama vastuullinen metsänhoito on myös olennainen edellytys puumarkkinoille pääsylle ja lisää toiminnan ennustettavuutta sekä metsien taloudellisen käytön hyväksyttävyyttä.

Lehtipuuosuuden lisääminen parantaa metsien elinvoimaisuutta ja ilmastokestävyyttä

UB:n metsärahastot ovat asettaneet pidemmän aikavälin tavoitteeksi kaksinkertaistaa Suomessa omistamiensa metsien lehtipuuosuuden 20 prosenttiin. Lehtipuun lisääminen parantaa luonnon monimuotoisuutta, samalla kasvattaen metsien puuntuotoskykyä ja parantaen ilmastokestävyyttä. Metsänhoitotöissä käytettävä ammattilainen on tulevaisuuden metsien suunnittelija, sillä puulajien monipuolistaminen on aloitettava jo taimikon varhaishoitovaiheessa. UPM on rahastojen pääyhteistyökumppani metsänhoidossa, ja se on omassa metsienhoidossaan asettanut saman tavoitteen.

Rahastojen päälinjaukset perustuvat vahvaan tieteelliseen pohjaan ja menetelmiä päivitetään uuden tutkimustiedon perusteella. Esimerkiksi käynnissä oleva Luonnonvarakeskuksen SEKAVA-tutkimusprojekti tarjoaa uutta tietoa sekametsien kasvattamisesta ja perustamisesta sekä ohjeita sekametsien hoidolle.

Sekametsien osuuden lisäämisellä talousmetsissä on monia hyötyjä. Lehtipuusekoitus parantaa maan ominaisuuksia verrattuna puhtaisiin kuusikoihin, lisää monimuotoisuutta ja tekee metsistä tuhonaiheuttajia vastaan kestävämpiä kuin yhden puulajin metsät. Lehtipuusekoituksella voidaan siis samaan aikaan saavuttaa positiivisia vaikutuksia niin luonnon monimuotoisuuteen kuin pitkän aikavälin riskikorjattuun tuottoon.

Rehevien soiden avohakkuista luopuminen leikkaa hiilidioksidipäästöjä

Rahastojen toinen luonnonhoidon kärkihanke on siirtyminen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen rehevillä turvemailla. Monipuolisilla käsittelytavoilla voidaan vaikuttaa positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen, lisäten vaihtelevia rakennepiirteitä metsiin ja siten luoden jatkuvaa peitteisyyttä vaativille lajeille sopivan elinympäristön. Jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan lisäksi ylläpitää turvemaiden vesitaloutta, vähentäen huuhtoumia ja parantaen metsien kokonaishiilitasetta.

SOMPA-hankkeen tuoreen tutkimustiedon mukaan jatkuvapeitteisellä metsätaloudella voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä, erityisesti ojitetuilla korvilla. Tulokset osoittavat, että poimintahakkuisiin siirtyminen avohakkuiden sijaan tarjoaa merkittäviä ilmastohyötyjä. Poimintahakkuut eivät aiheuta avohakkuun tapaan suuria maaperäpäästöjä ja toisaalta puuston hiilinielu toipuu nopeammin poimintahakkuiden kuin avohakkuiden jälkeen.

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi myös oikeinlaisilla kohteilla muodostua taloudellisesti kannattavammaksi kuin tasaikäismetsätalous. Etenkin tuoton näkökulmasta oleellista on ymmärtää erilaisten käsittelyvaihtoehtojen soveltuvuus käytännössä.

31.12.2023:

Talousmetsien luonnonhoito täydentää suojelua

Maanomistajalla on monia vaihtoehtoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Valinta riippuu paitsi metsänomistajan tavoitteista myös siitä, minkälaisia mahdollisuuksia luontoarvojen vaalimisille alueella on – luonnontilaisella tai pitkään koskemattomana olleessa metsässä jo lähtötilanne on hyvin erilainen kuin talousmetsässä. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta eri vaihtoehtoja tarvitaan ja toimenpiteet täydentävät toisiaan.

Talousmetsien luonnonhoidossa yhdistyy metsien taloudellinen käyttö ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen, ja vaikuttavuus syntyy erityisesti suuresta mittakaavasta. Esimerkiksi UB:n metsärahastot ovat sitoutuneet talousmetsien luonnonhoitoon koko omistamallaan noin 133 000 hehtaarin metsäpinta-alalla.

Suojelussa alue puolestaan jätetään täysin taloudellisen käytön ulkopuolelle, ja suojelukohteet tyypillisesti rajautuvat alueille, joissa on jo ennestään tärkeitä luontoarvoja tai joissa aiemmin esiintyneitä tärkeitä luontoarvoja pyritään elvyttämään. Suojelussa vaikuttavuus syntyy kohdentamalla metsätaloutta voimakkaasti rajoittavia toimenpiteitä paikallisesti. Varsinaisten talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteiden lisäksi UB:n metsärahastot ovat suojelleet yli 10 000 hehtaaria metsää parantamaan luonnon monimuotoisuutta. Rahastojen alueilla on lisäksi lukuisia vesistöjä, ja ne osallistuvat aktiivisesti sisävesien suojelu- ja ennallistamishankkeisiin. Uutena kumppanina voidaan mainita Pro Puruvesi ry, jonka vesiensuojeluhankkeeseen juuri liityimme.

Talousmetsien luonnonhoito on UB:n metsärahastoille olennainen osa metsien ekosysteemipalveluiden tukemista, vesistöjen suojelua ja muiden ekologisesti tärkeiden tavoitteiden saavuttamista. Tulemme aktiivisesti edistämään tutkittuun tietoon perustuvia metsänkäsittelyjä jatkossakin, ja siten tukemaan metsien monipuolista ja kestävää käyttöä Suomessa.

Lähteet:

Luonnonvarakeskus: Sekametsien hyödyt ja haitat

Yle: Kuusivaltaisten, rehevien soiden avohakkuista luopumalla saataisiin leikattua hiilidioksidipäästöjä merkittävästi

Luonnonvarakeskus: Skenaario: Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen ojitetuissa korpikuusikoissa

toimitusjohtaja, UB Nordic Forest Management Oy

Jyri Hietala

jyri.hietala@unitedbankers.fi +358 40 359 3566

salkunhoitaja, UB Metsä

Kari Kangas

kari.kangas@unitedbankers.fi +358 40 090 3133