Ajankohtaista

Salkunhoitajat Juhani Toivonen ja Jarmo Riikonen vastaavat United Bankersin korkorahastojen sijoitustoiminnasta. Lisäksi he toimivat asiantuntijoina yhtiön tarjoamassa korkovarainhoidossa ja hoitavat asiakkaiden joukkovelkakirjatoimeksiantoja.

Haastattelimme Juhania ja Jarmoa korkosijoittamisesta ja ajankohtaisista teemoista markkinoilla.

Mikä sai teidät aikanaan kiinnostumaan juuri korkomarkkinoista ja sijoittamisesta joukkovelkakirjalainoihin?

Jarmon ei tarvitse miettiä asiaa pitkään, vaan vastaus on selvä: ”Oma kiinnostukseni heräsi aikoinaan, kun Suomen valtion lainoista sai markka-aikaan houkuttelevia, jopa 5–10 prosentin tuottoja. Lisäksi minua kiinnosti korkosijoittamisen pitkäjänteisyys verrattuna osakesijoittamiseen, jossa osa toimijoista keskittyy jopa päivänsisäisiin kauppoihin.” Juhani sen sijaan miettii asiaa tovin mutta ei osaa nimetä yksittäistä tekijää: ”Joukkovelkakirjat muodostavat merkittävän ja kiinnostavan omaisuusluokan. Korkosijoittaminen on myös luonteeltaan hieman erilaista kuin osakesijoittaminen, vaikka yhtäläisyyksiäkin löytyy. Esimerkiksi sijoituskohteiden huolellisessa analysoinnissa on paljon samaa kuin osakesijoittamisessa. Sijoituskohteiden valinnassa analyysimme keskittyy etenkin yhtiön toimialaan, velkaisuuteen, kannattavuuteen ja kokoon. Lisäksi myös joukkolainan likviditeetti on tärkeä kriteeri”, kertoo Juhani. ”Toisin kuin osakesijoittamisessa emme kuitenkaan välttämättä etsi parasta tai menestyvintä yritystä vaan sijoitusta, joka tarjoaa parhaan riski-tuotto-suhteen”, täsmentää Jarmo.

Korkomarkkinat mielletään yleisesti osakemarkkinoita vakaammaksi sijoituskohteeksi. Toisinaan myös korkomarkkinoilla nähdään isoja liikkeitä.

Mikä on mieleenpainuvin muistonne markkinoilta työuranne aikana?

Sekä Juhanille että Jarmolle finanssikriisin aika on painunut mieleen. ”Lehman Brothersin konkurssi syksyllä 2008 ja sitä seurannut valtava epävarmuus markkinoilla olivat todella poikkeuksellista aikaa. Sen perään koettiin vielä Euroopan velkakriisi”, muistelee Juhani. ”Myös koronapandemian alku aiheutti paljon myllerrystä markkinoilla. Se johti myös todella elvyttävään rahapolitiikkaan”, jatkaa Jarmo.

Kaksikko toteaakin, että korkomarkkinoilla on eletty poikkeuksellisia aikoja lähes koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen markkinakorot painuivat nollaan ja ajoittain jopa miinukselle. Käänne koettiin vuonna 2022, kun inflaation voimakas kiihtyminen sai keskuspankit nostamaan ohjauskorkojaan ripeään tahtiin. Korkosijoittajalle vuosi 2022 olikin poikkeuksellisen synkkä. Keskuspankit jatkoivat rahapolitiikkansa kiristämistä vielä vuoden 2023 aikanakin, ja tämän seurauksena esimerkiksi Yhdysvalloissa ohjauskorko on nyt korkeimmillaan yli kahteenkymmeneen vuoteen.

Olisiko nyt aika palata korkomarkkinoille?

”Korot ovat tällä hetkellä suhteellisen korkealla. Keskuspankkien odotetaan kuitenkin pian aloittavan koronlaskut, mikä on positiivinen asia korkosijoittajalle. Yleinen korkotason lasku heijastuu joukkolainamarkkinoille, eli esimerkiksi yrityslainojen jälkimarkkinahinnat nousevat tuottovaatimusten laskiessa”, selittää Juhani. ”Kyllä nyt on aika palata korkomarkkinoille. Tuottonäkymät vuodelle 2024 ovat historiallisesti varsin mielenkiintoiset”, täydentää Jarmo.

Miten ennustetuista koronlaskuista voisi hyötyä sijoittajana?

”Hyvä tapa hyödyntää odotettua markkinakehitystä on sijoittaa esimerkiksi yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, jotka tarjoavat laajan hajautuksen useisiin eri liikkeeseenlaskijoihin, toimialoille ja maantieteellisesti. UB:n korkorahastot sijoittavat euromääräisiin joukkolainoihin – pääosin eurooppalaisiin ja erityisesti pohjoismaisiin yhtiöihin. Pyrimme löytämään rahastoihin parhaan riski-tuotto-suhteen tarjoavia yrityslainoja”, kertoo Jarmo.

Morningstarin vastuullisuusluokitus kuvaa rahastojen vastuullisuutta maapallojen lukumäärällä yhdestä (huonoiten menestyneet 10 %) viiteen (parhaiten menestyneet 10 %) suhteessa saman rahastoluokan rahastoihin. UB:n korkorahastoilla on 4 maapalloa (Q4/2023).

Miten kestävyys- ja vastuullisuusmurros on muuttanut yrityslainamarkkinoita?

Vastuullisuuden merkitys on noussut tärkeäksi tekijäksi viime vuosina. Salkunhoidon sijoitusprosessissa se on tullut yhdeksi relevantiksi vaiheeksi. United Bankersin Vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin on koottu sijoitustoimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet, sitoumukset ja toimintatavat. ”Meillä on käytössämme Morningstariin kuuluvan Sustainalyticsin tietokanta, ja myös Bloombergilta saa paljon vastuullisuuteen liittyvää yrityskohtaista dataa. Noudatamme omalta osaltamme UB-konsernin poissulkulistaa eli emme sijoita tiettyjen ennalta määriteltyjen toimialojen tai liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden instrumentteihin lainkaan. Lisäksi meillä on salkunhoidossa kriittisiä sisäisiä raja-arvoja määritelty vastuullisuusarvoille ja tietynlainen ’budjetti’, jonka puitteissa salkun vastuullisuusarvoja tarkastellaan”, kuvailee Juhani.