Maailmantalous kasvoi viime vuonna 3,4 prosenttia. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuussa julkaiseman ennusteen mukaan tänä vuonna kasvuvauhti on 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia. Kasvunäkymät ovat kaksijakoiset, sillä kehittyneiden talouksien kasvunäkymät ovat kuluvana vuonna viime vuotista paremmat, kun taas kehittyvien markkinoiden osalta tilanne on päinvastainen. Kehittyvien markkinoiden näkymiin vaikuttaa mm. öljynviejämaiden heikentyneet näkymät. IMF korotti huhtikuun ennusteessa mm. euroalueen kasvunäkymiä kuluvalle ja ensi vuodelle. Yhdysvaltain talous kasvaa edelleen runsaan kolmen prosentin vauhtia. Kehittyvien talouksien osalta erityisesti Intian näkymät ovat parantuneet selvästi.

Elinkeinoelämän keskusliiton toukokuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan suomalaisten yritysten odotukset kesälle ja alkusyksylle ovat edelleen varovaiset. Yleiset suhdannenäkymät ovat hieman parantuneet edelliseen tiedusteluun verrattuna, mutta merkittävää käännettä parempaan ei silti vielä odoteta.

Euroalueen työttömyysaste pysyi maaliskuussa ennallaan 11,3 prosentissa. Inflaatio oli huhtikuussa euroalueella 0,0 prosenttia, kun vastaava luku oli maaliskuussa -0,1 prosenttia. Euroopan keskuspankin voimakkaasti elvyttävä rahapolitiikka näyttäisi vaikuttavan vähitellen talouteen positiivisesti. Tätä tukee myös heikentynyt euro ja alhainen öljyn hinta. Kreikan taloustilanne näyttää edelleen hyvin epävarmalta ja kolmatta tukipakettia ei voida sulkea pois. Kreikan ero eurosta ei tunnu kuitenkaan tällä hetkellä kovin todennäköiseltä vaihtoehdolta.

Ennakkotietojen mukaan Yhdysvaltain ensimmäisen neljänneksen BKT:n kasvu oli 0,2 prosenttia vuositasolla, mikä jäi selvästi odotuksista. Vaikea talvi on yksi selittävä tekijä huonoille luvuille. Vienti laski odotetusti vahvistuneen dollarin johdosta. Yksityinen kulutus pysyi vahvana ja myös asuntomarkkinoilta saatava informaatio oli positiivista. Asuntojen hinnat nousivat vuositasolla noin viisi prosenttia. Ennakoivat suhdanneindikaattorit pysyivät huhtikuussa suunnilleen edellisen kuukauden tasoilla.

Pitkät korot ovat euroalueella poikkeuksellisen matalalla ja korkosijoittajan tulee suhtautua suurella varovaisuudella pitkiin kiinteäkorkoisiin valtionlainoihin. Talouden vähitellen elpyessä inflaatio-odotukset nousevat ja korot kääntyvät hiljalleen nousuun. Myös euroalueen yrityslainojen jälkimarkkinatuotot tullevat kohoamaan samalla, koska on vaikea nähdä, että yrityslainojen riskilisät supistuisivat edelleen merkittävästi.

Osakemarkkinoilla on alkuvuoden voimakkaan nousun jälkeen nähty pieni korjaus alaspäin. Johtuen korkeista arvostuskertoimista korjausliike saattaa jatkua lähiaikoina. Osakevalintojen merkitys markkinoilla on kasvanut selvästi. Emme pidä kuitenkaan trendin pysyvää kääntymistä laskuun todennäköisenä. Sijoittajan kannattaa kuitenkin tasapainottaa salkkua mm. rahastomuotoisten kiinteistösijoitusten avulla.

Lataa markkinakatsaus kokonaisuudessaan