Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotilaston mukaan noin 4,2 miljardia euroa eli neljä prosenttia pienempi kuin vuoden 2014 helmikuussa. Tuonti laski helmikuussa kaksi prosenttia ja oli arvoltaan hieman alle 4,4 miljardia euroa. Tammi-helmikuun yhteenlaskettu vienti putosi seitsemän prosenttia. Yhteenlaskettu tuonti vuoden alusta laski kahdeksan prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tammi-helmikuun kauppataseen alijäämää on kertynyt 525 miljoonaa euroa. Tärkeimmistä kauppakumppaneista vienti kasvoi Saksaan, Yhdysvaltoihin ja Alankomaihin. Vienti Venäjälle, Ruotsiin ja Kiinaan laski.

Euroalueella ostopäällikköindeksit ennakoivat teollisuuteen parempia aikoja. Maaliskuun indeksilukema oli 52,2 pistettä, kun markkinoiden mediaaniennuste oli 51,9 pistettä. Yli 50 pisteen indeksilukemat kertovat teollisuuden aktiviteetin kasvusta. Näkymiä paransivat erityisesti Italia, Espanja ja Saksa. Saksan indeksilukema oli 52,8, mikä tarkoitti nopeinta kasvua lähes vuoteen.

Kiinan teollisuuden näkymät ovat hieman odotettua paremmat. Kiinan teollisuuden ostopäällikköindeksi kohosi maaliskuussa 51,1 pisteeseen ollen helmikuussa 49,9 pistettä. Markkinoilla odotettiin, että maaliskuun indeksilukema olisi jäänyt helmikuun lukeman alapuolelle.

Japanissa kuluttajahinnat eivät nousseet lainkaan helmikuussa. Tammikuussa nousua oli 0,2 prosenttia. Japanin keskuspankki on yrittänyt kiihdyttää hintojen nousua merkittävällä elvytyspaketilla tavoitellen kahden prosentin inflaatiota.

Yhdysvaltojen keskuspankki (FED) tulee nostamaa todennäköisesti korkoja tänä vuonna, mutta rahapolitiikkaan tullaan kiristämään vähitellen. Keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen on rauhoitellut markkinoita ja todennut, että korkopäätökset tehdään asteittain seuraamalla talouden tilaa ja inflaatiokehitystä. Todennäköisesti ensimmäinen koronnosto tapahtuu aikaisintaan kesäkuussa.

USA:n osakemarkkinoilla on herännyt huoli siitä, että pörssiyhtiöiden voittojen kasvu jäisi miinusmerkkiseksi kolmella perättäisellä vuosineljänneksellä. Tulosnäkymiä heikentää vahvistunut dollari ja öljyn hinnan lasku. USA:n pörssin arvostustaso on pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla, mikä yhdistettynä heikkeneviin tulosnäkymiin lisää kurssien korjausliikkeen riskiä.

Valtionlainakorot ovat olleet euroalueella edelleen laskussa. Kreikan epävarma tilanne ei ole vaikuttanut ainakaan toistaiseksi muiden euroalueen valtionlainakorkoihin. Vahvat osakemarkkinat ovat heijastuneet myös yrityslainojen riskilisiin laskevasti. High yield –lainojen lisäksi tuottomahdollisuuksia on haettava kehittyvien markkinoiden koroista.

Lataa markkinakatsaus kokonaisuudessaan